27 Hei 2010 Sieltä se tulla tupsahti: FI MVA!
 |  Category: Blogi

Jeejeejeejee! Wuhuu! Oujee! :)

Käytiin siis pyörähtämässä Helsingin Kesänäyttelyssä sunnuntaina 25.7.2010. Kaikki näyttelyrituaalit Sarin kanssa tehtiin kuten ennenkin; oli saunaa, seuraa, ruokaa ja juomaa. Ja aikainen aamuherätys. Mutta tällä kertaa se herätys kannatti.

Parsoneita oli kehässä kaiken kaikkiaan 17, joista 7 Elvis mukaan luettuna oli urosten avoimessa luokassa. Voivoi, olipas avoimeen ruuhkaa. Tuomarina oli Marie Hogarty Irlannista, eikä minulla ollut mitään tietoa minkätyyppinen tuomitsija on kyseessä. Olin tosin niin uuvuksissa edellisestä illasta sekä koko kesän töistä, että en oikeastaan jaksanut edes jännittää. Tästä jumituksesta kertonee myös se, että eipä tullut mieleeni ostaa edes luetteloa.. Onneksi Anja ja Marja-Leena olivat kirjanneet kaikki tulokset muistiin, että ROP-koiran omistajana pystyin täyttämään velvollisuuteni ilmoittaa tulokset foorumille. Olisi ollut noloa jos tuloksia ei olisi ollut..

Ensin näytti siltä, että tuomari jakaa vain kaikille EH:ta. Tuli melkein sama fiilis kuin voittajassa viime jouluna. Mitähän sitä oikein odottaisi.. Noh, tuomari kuitenkin taisi sen verran tykätä Elviksestä, että ERI napsahti ja kilpailuluokassa rankattiin ensimmäiseksi. Paras uros -kehässä ei juuri tunkua ollut, olisikohan kaikki neljä koiraa kehässä ollut. Sieltä se viimeinen serti sitten tulla tupsahti ja sitä myöten myös Fi MVA titteli! Ei huonosti; ensimmäinen näyttely 2-vuotissynttäreiden jälkeen! :) Kyllä jaksoi hymyilyttää :)

ROP-kehässä sitten jännäilin, että mitähän Elvis tuumaa kun taas on takana narttu. Tästä ei aikaisemmin kovin hyviä kokemuksia ole ollut, poika kun kävelee sitten väärin päin kehässä. Liekö johtunut Elviksen väsymyksestä vai mistä, mutta ei se tajunnut koko narttua. Paitsi kun ROP-kuvaa alettiin ottaa ja Elvis kääntyi toisin päin.. Yhtäkkiä kuului *naps* ja jännitys hihnasta oli kateissa. Kaskas, ketju näyttelyhihnasta oli katki ja Elvis nartun peräpäässä tekemässä tuttavuutta :D Tuomari vähän kateellisena vihjaisi, että hänkin on nainen että häntäkin voisi koira katsella, mutta Elvis ei vissiin noista vanhemmista naisista niin välitä ;) No, onneksi tuomari välitti kuitenkin Elviksestä ja ojensi ROP-ruusukkeen.

Ei siis auttanut antaa väsymykselle periksi, vaan oli jäätävä odottelemaan isoa kehää (ihan kun se olisi ollut kamalan vastenmielistä) ja sitä varten oli lähdettävä etsimään uutta talutinta. Tällä välin Marja-Leena ja Sari olivat hoitaneet meille asianmukaiset ruusukkeet ja pahvilaput, niitä kun ei kehäsihteeri tajunnut kehässä antaa. Jälkikäteen sai myös käydä pyytelemässä lisämerkintöjä arvosteluun, siitä kun puuttuivat serti- ja valiomerkinnät kokonaan.

Loppupäivä kului sitten odottelussa ja ”valmistautumisessa” isoon kehään ja isoon koitokseen. Tuomarina ryhmässä oli samainen kuin omassa kehässä, joten tuttua juttua oli luvassa.

Kun vihdoin päästiin kokoomakehään, tuntui että siellä ei ihmisillä ollut mitään järkeä päässä. Yksi tyyppi tuli liian myöhään kehään eikä löytänyt paikkaa, joten päätti sitten tulla suoraan meidän eteen niin, ettei tuomari nähnyt meitä. Kun huomautin asiasta neidille niin nyrpeenä vaan katseli takaisin. Eikä liikahtanut.. Lisäksi kaikki koirat tuppautuivat ihan liian lähelle. Isolla porukalla oli käytössään koko kehä, ja sinne ne muutamaan nurkkaan kaikki tunkeutuivat. Pitkän päivän jälkeen oli sekä handlerin että koiran pinna vähän kireällä, joten ärhentelyksi homma meinasi tosissaan mennä, ainakin koirien kesken.. Tästä villiintyneenä Elvis ei meinannut millään kulkea varsinaisessa kehässä nätisti, vaan laukkaili ja nyhti ihan miten sattuu. Onneksi oli paljon koiria kehässä, että kulkumatka oli suhteellisen lyhyt. Sitten vain seisomaan nätisti.

Tuomari alkoi kätellä porukkaa pihalle, ja valmistauduin jo kiittämään nätisti. Ja mitä vielä, siinä se tuomari sanoi että jatkoon vain! Ohhoh! Tää tuli vähän yllättäen. Ennakkoon arveltiin, että saadaan kävellä kierros kehässä ja kätellä tuomaria, mutta nyt saatiinkin tehdä ihan kaksi kierrosta! :) Edistystä sekin.

Marie Hogarty selvästi oli mieltynyt Elvikseen, sillä isosta kehästä käteen jäi RYP-4 sija! Todella hieno suoritus! :)

Olin itse vissiin niin väsynyt, että en oikeastaan edes tajunnut mitä tapahtui. Maanantaina alkoi kunnolla asia hymyilyttää ja olen todella ylpeä Elviksen saavutuksesta. Jos ei sillä elukalla aina ihan järki olekaan pelissä toiminnassa, niin kyllä se ainakin ulkomuodollisesti hieno koira on ;)  Olen kyllä muutenkin kuin menestyksen takia siitä ylpeä. Ei varmasti moni olisi uskonut tuota samaksi koiraksi, mikä vuosi sitten huusi kuin tapettava sika aina näyttelyssä. Siinä se poika pötkötti jalkojen juuressa kun mamma seuraili muita kehiä. Eikä juuri hötkyillyt mihinkään tai pitänyt ääntä.

Kaiken kaikkiaan sunnuntai oli siis (aamuherätyksestä huolimatta) todella hieno ja onnistunut! Kiitos kehän laidalla olleille kannustusjoukoille ja fiiliksessä mukana eläneille :)

Tässä muutama foto sunnuntailta (kuvat Heidi Ilman Sukunimeä :) ).

Niin, ja se arvostelu löytyy taas sivulta Elviksen näyttelytuloksia.

You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.

4 Responses

  1. 1
    Helkky 

    Tups vaan ja tupsahti :) Pusuja mammojen mussulle <3 <3

  2. 2
    Katri 

    Onnea Elviksen emännille valion arvosta. Nyt sitten vaan ulkomaille cacibeja ettimään. Täällä kasvatellaan tyttärestä miss Suomea ;D.

  3. EX-naapurin partapahikset kera äiteen toivottaa Elvikselle & taustajoukoille ihan hurrrrjasti ONNEAONNEAONNEA MVA-tittelistä!!!!!

  4. 4
    Henna 

    Kiitos kiitos kiitos kaikille :)

Leave a Reply