16 Tou 2010 Kesä ja kärpäset. Ja koivu. Yök.
 |  Category: Blogi

Tunnen melkein itseni Carrie Bradshwksi. Ulkonäöllä ei oo mitään tekemistä tämän argumentin kanssa, ennen kun joku nokkela ehtii siitä mainita. Ei. Vaan tällä, että istun pihalla mekko päällä läppäri sylissä ja kengät jalassa. Tosin minun jalkineet on cittarista parilla eurolla ostetut läpyskät ja mekko jotain henkkamaukan alemyynnin tavaraa. Juomanakin miulla on lantrattua mehua kun Carrie olis varmaan nauttinut Manolot jalassa Cosmopolitania. Mutta läppäri sentäs on parempi ja uudempi kun Aidolla Carriella :). Eli ei meillä kyllä oikeastaan ole mitään yhteistä, näin tarkemmin kun ajattelee :)

Kauheesti on taas tapahtunut kaikkee. En vaan ole ehtinyt, viitsinyt tai muuten vain saanut aikaiseksi kirjoitella kuulumisia. Töissä on nimittäin joutunut tekemään töitä! Siitä siis tämä tietoliikennekatkos johtuu. Enhän mie kuitenkaan kotona niin kauaa ole, että saisin aikaiseksi plokia kirjoitella. Kevät on nääs tullut, ja samalla tuli aika rientää taas kaikenmaankoiraharrastuksiin. Kyllähän mie kotona koneella istun, tietty sen aikaa että saan farmini hoidettua :D Kiitos vaan Sarin, kuka koukutti miun täysin farmvillen pauloihin joskus taannoin.

Nii, ai että mitä tässä on tapahtunut. No ensiksikin tärkeimmät: molemmat Elviksen naisseikkailuista tuotti tulosta. Väliaikatietona tällä hetkellä on, että lämmöt ovat Avalla alkaneet nousta ja jännityksellä odotellaan, onko luvassa sunnuntai vai maanantaivauvoja. Lisätietoja ja kuvia voi käydä katselemassa Pitmywitsin sivuilta (linkki vasemmalla). Lappeenrannan ”seksilomastakin” oli meidän Siemenlingolle iloa, mutta taitaa tuo Armin kasvattajakin olla mielissään reissusta. Ultrasta paljastui neljä rakkauspakkausta, joten näitä olisi sitten luvassa toukokuun lopulla.

Luolakoe olisi ensi viikolla, mutta kertaakaan en ole päässyt edes treenaamaan. Ainiin, se ilmoittautuminen meni sitten vissiin ihan putkeen kerta koepaikan sain :) Hittolainen kun työt meinaa nyt haitata vapaa-aikaa ihan tosissaan. Olen ollut todellakin töissä, ja välillä meinaa tulla hankaluuksia hoitaa velvollisuuksia harrastuksia kohtaan. Lisäksi tämä kettuilu kun on aika pitkälti niiden kettujen omistajien hallusa, joten jos ei treenejä järjestetä niin hankalahan sitä on reenailla. Toisaalta, niinhän olen aina sanonut että lahjattomat harjoittelevat, joten saas nähdä jos en viikolla treeneihin pääse niin sitten mennään kokeeseen kylmiltään.

Kävinpä tuossa taannoin myös Itävallassa päivän reissulla. Elviksen ekan tyttöystävän mamma tarvitsi kipeästi apua pennun kuskaamiseen ulkomaille, joten tottahan minä tartuin syöttiin päästä käymään Wienissä. Mahottoman Ponteva Patrick tulikin sitten meille yöksi, ja eräänä varhaisena lauantaiaamuna lensin kakaran kanssa Wieniin. Oli kyllä mahtava päivä, vaikka Susanin mielestä olin tuonut Suomesta törkeän kylmän ilman mukanani. Nautin kyllä koko päivästä, ja illalla olikin jalat ja pää ihan väsynä. Takaisinlennosta en taida muistaa juuri mitään :)Enkä edes voinut laulaa ”juonut viinii Wienissä” sillä enhän minä malttanut edes päiväkahville istuutua!

Saatoin myös keväällä asettaa itselleni virallisen epävirallisen tavoitteen nimeltä BH-koe. JKK järjesti viime viikolla kokeen, jota olin myös järjestämässä ja katsomassa. Ja hui kauhee mikä jännätys oli pelkästään katsoa muiden suorituksia! Meinaa tulla pupu Puputin pöksyyn ennen syksyä, jolloin olisi tarkoitus yrittää bh:ta Elviksen kanssa. Voivoi, mihinkähän mie olen lusikkani työntänyt..

Nyt kun kevät on jo pitkällä, uskalsin kukkapenkistä kaivaa havut pois. Ja kas kummaa; siellähän kasvaa kukkia! Parissa on jo nuput, saan siis jännityksellä odottaa minkä värisiä kukkia pihalla kasvaa. Toisessa kukkapenkissäkin on elämää, sielläkin kasvaa varmuudella ainakin yksi kukka. Tuosta toisesta en tiedä onko se oikea kukka vai rikkaruoho, mutta kasvi kumminkin :D Voisiko joku viherpeukalo kertoa, pitääkö noille tehdä jotain muuta kun kastella kesän aikana? Minun kasvitietämyksen taso taisikin jo paljastua edellisessa lauseessa..

Agiliidon osalta sen verran, että ne siirtyivät nyt ulkokentälle. Huonolta näyttää tämänki ryhmän tulevaisuus, meinaa ohjaajat loppua seurasta. Onneksi pääsin vahingossa peruutuspaikalle valmennusryhmään, joka alkaa kesäkuun lopussa ja päättyy elokuun lopussa. On siis jotain ohjausta tiedossa, joten nou panik. Hakuilut jatkuu kaikesta JKK:n säädöstä huolimatta. Tämäkin on valitettavan paljon aiheuttanut päänvaivaa. Toivottavasti kaikki vouhotus ja huhujen levittely olisi nyt ohi, ja että kaikki pääsisivät jatkamaan tärkeintä: treenaamista. En ees voi enempää asiasta kirjoitella, muuten tulisi varmasti liian pahaa tekstiä. Joten se siitä.

Kaikin puolin muuten taitaa täällä olla kaikki ok. Yhdelle työnantajallekin pystyin sanomaan kiitti-ei-kiitti, ja vanhassa työssä töitä tuntuu riittävän. Näin se maailma taitaa jatkaa matkaa vaikka ei kaikesta niin kovin ressaiskaan.

Nyt tuntuu menevän teksti liian filosooviseksi, joten otampa ja virittelen lakanat kuivumaan. Jospa tuosta kera koirien lähtisi käymään uimassa, tuntuvat karvanaamat olevan niin kuumissaan.

Katsotaan viikon päästä, kuittaako kettu vai ei.

You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.
Leave a Reply